Maanantaina sain 5. antibioottikuurini vuonna 2008. Perinteisiin uudenvuodenlupauksiini kuuluu, että enää en sairasta. Se on alkanut vuosi vuodelta tuntua mantralta jolla lietson itselleni kaikenlaisia sairauksia. Nyt olen vain flunssassa, kiipesihän se bakteeri tulehduttamaan poskionteloni, huraa! Maaliskuussa lääkäri totesi TT/CT-kuvia katsoessaan, että onpa tukossa. Sitä se on, vaikka yrittäisin huuhdella tai suihkuttaa lääkkeitä rauhoittamaan limakalvoa.
Meidän koiramme taitaa olla tulossa vanhaksi, käytin sitä äsken ulkona ja se ihan suoraansanottuna paskansi verensekaista paskaa. No voihan se olla, että Albertilla on ripuli. Ja minä en normaalisti seuraa mitä koirat tekevät takapäästään, mutta tänään Albert huuti minut kaksi kertaa ulos puolen tunnin sisään. Ensimmäisellä kerralla ei tullut mitään kummempaa ja toisella kerralla koiran reidet värisivät kuin niissä olisi ollut suurempikin kipu. No hoidettuaan asiansa Albert pinkaisi kovempaan vauhtiin kuin kertaakaan viikon sisällä. Taisi siis olla vaan ripulia.
Pappa haudattiin suuren suvun ja ystävien ympäröimänä. Paikalla oli lähestulkoon 150 ihmistä, edes kaikki lastenlastenlapset eivät olleet paikalla, adressejakin lähestulkoon luettiin ehkä 60? Pappa sai viimeisen sijansa poikansa Markun vierestä, Markku hukkui parivuotiaana vesisankoon leikkien kesken. Mummoni katse oli kovin tyhjä, "Kiitos kaikista 63-vuodesta". He ovat olleet aina yhdessä - ja tiedän, että Pappa ei lapsista ja lapsenlapsista kuollut. Isäni, Isäni veljet ja siskot, heissä kaikissa on jotain pappamaista. Isääni sisarenipoika Antti kutsuu papaksi, ihan niinkuin mekin Pappaa papaksi kutsuttiin.
Saavuin viimeviikolla Varkauteen kimppakyydillä, jonka olin löytänyt netistä. Seura oli mukavaa: kolmekymppisen oloinen nainen lapsensa kanssa, minun ikäiseni poika menossa vanhempiensa luo. Etupenkillä he puhuivat enemmän, olin ihan tyytyväinen saatuani sijoituspaikan takapenkiltä 3-vuotiaan J:n vierestä. Matka kesti noin 3 tuntia. Bussilla tai junalla se on vähintään 4h 20min tai jopa yli 5h.
Huomenna olen menossa takaisin Kotiin. Perjantaina on työhaastattelua, töitä ja Musiikki&Median seminaari. Lauantai on vapaata ja sunnuntaina menen avustamaan Kaitsua. Kaikki on hyvin, kunhan saisi tuon naaman taas kuntoon - siis sieltä sisältä.
keskiviikko 14. toukokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti