Mietin tänään kaikenlaisia ihmisiä, kun satuin lukemaan HS:n pitkästä aikaa. En ole viikkoon koskenut lehteen, mutta ajattelin, että tänään pitää kun huomenna alkaa taas Sanoma-duuni.
Ei siitä paha mieli tule, hienoa että toiset menestyy. Siellä oli juttu eräästä ihmisestä, joka kulki hetken matkaa samaa hetkeä kanssani heinä-elokuussa 2006. Ehkä sähköisesti pari kuukautta, sitten hetken ihan olemalla läsnä.
Samalla mietin toista ihmistä, seuraavana keväänä saapunutta Mikaelia. Arkkienkelin mukaan nimetty henkilö, jolla oli suuri sydän, ajatukset paikallaan, mutta liian oikeistolainen näkökulma politiikkaan. Kiitos muuttoavusta, ja hetkistä jota jaettiin keväällä 2007.
Hiukan mietin myös sitä ihmistä, joka saapui vahingossa luokseni Latviaan joulukuussa 2006 ja viipyi niin ikään kuukauden elämässäni. Erilaisia kokemuksia, mutta kaikki yhtä arvokkaita.
Enää en jaksa miettiä Jaanista (2003) enkä Uldista (2004). Jaaniksen sukulaisia olen kyllä nähnyt sattumalta tänä vuonna. Hauska Maaris ja Kristaps. Lisäksi Viron M, joka halasi viimeisen kerran nähtyämme kesällä 2005. Uskon kuitenkin, että myös heillä kaikilla on jonkinlainen muisto siitä, että olin osa heidän elämäänsä.
Kamalan mukavaa kuitenkin, että pitkällä matkalla jokainen on pitänyt kädestäni kiinni edes hetken. Kaikenlaisia niitä on.
Eniten kuitenkin Hän ja Hän2, ovat vaikuttaneet eniten tunne-elämässäni. Paul "Pipo" Banks sekä Joakim Berg. Ihan arvoitukseksi jätettäköön, mitä ihmettä he tekivät.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti