Tänään 19:03 sain viestin isältäni.
Pappani, Pauli (1920-2008) nukkui pois alkuillasta. Niin monet kerrat minä muistan sen jo hiukan painuneen ryhdin, mutta vakaumuksen, oikeuden ja lämmön. Pappani oli ihminen, joka kantoi vuodet ansiokkaasti, huolimatta vastoinkäymisistä.
Minä olisin niin halunnut kiittää, elämästä ja pienistä opeista joita jaettiin vaivihkaa. Ja kaikista Sisu-askeista ja kaikista suklaakonvehdeista.
"On syvään sun kuvasi piirtynyt ja sitä minä ikävöin. Olen villisorsaa kuunnellut mä siellä monin öin."
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti