Columbus

Se soi taas!

Mä pistin soimaan sen Kentin biisin, jossa lauletaan helmistä ja kun kaikki me oltiin kerran pieniä. On muuten ystävänpäiväviikko ja minä olen töissä. Graduhommia ja muutakin on tullut tehtyä tänään. Syötin kaksi lasta, käytin neljä lasta veskissä, opetin erään musiikkitietsikkaohjelman käyttöä ja ne kysyivät, miksi minä olen täällä, missä minä olen ollut välissä. En oikein osaa vastata kumpaakaan kysymykseen.

Teen työtä, koska en pärjää ilman. Nyt olen täällä kolmannessa kerroksessa, näen Elielinaukion. Bussit ja ihmiset liikkuvat mitä luultavimmin kohti kotejaan, koska on ilta. Huomenna meillä on kahvila, josta saa jonkun äidin tekemää pullaa. Olen vakavasti harkinnut _ainakin_ muutaman ostoa.

Olen muuten ollut mukaana väsäämässä uutta klubikonseptia, joka tosin kuolee kevään kolmen ensimmäisen klubimme jälkeen. Tänään on vahvistunut kaksi solistia, jotka voin julkaista piakkoin. Tulkaa ihmeessä Vanhan kuppilaan kupittamaan seuraavina päivinä: 5.3., 2.4. ja 7.5. Viimeinen päivä voikin olla samalla Riikan synttärit, vähän niinku valmistujaisjuhlat ja yhdistykse hautajaiset. Kom, kom! Det är bra klub!

Huomisaamuna menen taas YTHS:lle, tänä vuonna olen käynyt lääkärissä/labroissa jo 10 kertaa. Ja seuraavat tapaamiset ovat siis huomenna, ensiviikon tiistaina, keskiviikkona, torstaina, seuraavan viikon keskiviikkona, maaliskuun ensimmäisen viikon torstaina, maaliskuun toisella viikolla perjantaina ja huhtikuun 21. pvä. Nämä ovat siis JO sovittuja menoja.

Aika hauskaa sinäällään, ettei oikein kykene kuin toimimaan jotenkin automaattisesti. Tänään alan olemaan jo sen luokan väsynyt, että en uskalla kirjoittaa gradutekstiä, luin kyllä yhden opinnäytetyön (joka oli keskimääräistä prosemmaa rutkasti paremmin kirjoitettu). Ja hailaittasin siitä parhaat palat. Miks mun puhelin ei soi?

Luokkakuvaamista ois muuten luvassa 14.2. tossa Lasipalatsissa. Kuka haluaa tulla mukaan?

Lasipalatsista tuli mieleeni, että kävin syömässä tädin kanssa (kun hän oli reissulla Helsingissä) Lasipalatsin ravintolassa oikein hyviä blinejä. Otettiin "niin paljon kuin jaksat syödä" -blinit, joissa oli täytettä vaikka muille jakaa: mätiä, smetanaa, hunajaa, suolakurkkuja, silputtua sipulia, graavilohta, poronpaistia, sillikaviaaria, metsäsienisalaattia, marinoituja sipuleita. NAM.

Ehkä parasta mitä on tullut syötyä sitten La Famiglian tattipastan. Lähiaikoina en kyllä ruokailuun ole oikein panostanut. Tehnyt salaatin reissuevääksi ja syönyt illalla kotona mysliä ja jugurttia. Oikein hyvää se on. Niin, minusta on tullut varsinainen lihansyöjä, koska lääkäri kehoitti siihen. Eipä mulla ole mitään sitä vastaankaan ollut pariin vuoteen, Latviassakin saatoin jo maistaa jos tarjolla oli.

Vielä kaksi tuntia töitä. Sitten menen euron hedelmätiskin kautta kotiin makoilemaan sängylle. Ehkä tuijotan vähän Emmaa, jos jaksan. Jos en, niin luen Valkoisen kohinan loppuun. Multa loppuu lukemattomat kirjat, tuokaa lisää!