Ta(i)katalvi

Istun vaan ja kuuntelen kun Ville laulaa yöstä ja enkeleistä ja rakkaudesta. Uuden aamun lauluja, siis. Jaana on pian Riiassa ja sitten täytyy taas olla sosiaalinen, ei sillä - pidän siitä, että ihmiset vierailevat. Mutta kokoajan enemmän kaipaan Helsinkiin, enkä malta olla ilman. Luulen, että koko se kesäloma tulee vietettyä osittain Helsingissä, mutta katsotaan. Suomessa kaikki on lähempänä ja Suomessa kierrätetään roskat. Suomessa on saunoja ja Suomessa on mukavia poikia.

Olen ollut hiukan kipeänä, ei mitään verrattuna vanhoihin aikoihin, joten olen ihan tyytyväinen. Menin tänään kipeänä töihinkin. Nyt tekisi mieleni olutta. Kylmää siideriä. Suomalaista seuraa! Mutta se Jaana on kohta täällä. Huomenna on Cosmobile keikalla Nabaklabissa. Siellä lisää niitä suomalaisia.

Olisi myös hienoa tienata sen verran, että kuukauden lopussa ei olisi satasta miinuksella. Kamalan hienoa. Ehkä jo ensi kuussa.

Sitten minä haluaisin treenata Tiinan kanssa. Vähän soiteltas, tulis parempi mielikin. Ehkä sekin onnistuu, paitsi jos se Tatti muuttaa kauas (tai ei niin, mutta vähän kauas). Ja minä haluan kesällä TUSKAAN. Tänään näyttää olevan paljon asioita, joita haluaa.

Lähden hakemaan Jaanaa. Ja olutta. Huomenna töitä kuitenkin. Ollaan kohtuudella.

Kiire

Ei täällä oikeasti ole kiirettä, on vaan päätöntä aikaa, jota ei osaa kohdistaa mihinkään. Nytkin, tekisi mieli nukkua, mutta toisaalta voi vaan olla. Työt on tehty yleensä puoleen päivään mennessä, ja sitten ei oikein tiedä mitä tekisi. Kaipaan bänditreenejä ja kotiseuraa. En mä ole koskaan osannut shoppailla, enkä edes käydä kaupungilla... No perjantaina on Soundarcaden keikka, edes jotain.

Eilen olin Helsingin barokkiorkesterin konsertissa. Se oli tosi vaikuttava (ja yllätys, Suomen suurlähetystö tarjoili sitten taas viiniä). On jotenkin vaikea olla, kun toisaalta tapahtuu niin paljon, mutta itse haluaisi, että tapahtuisi enemmän sellaista jotenkin rauhallista, ehkä älykästä toimintaa - jutella yhdelle kaverille kerrallaan jne. Eikä mitään minglausta (kiitos sille irlantilaiselle psykoterapeutille tästäkin sanasta!).

Niin, olinhan mä taas ihan juuri hetken aikaa sitten Helsingissä. Siellä oli kivaa ja ristiäiset. Ristiäiskuvat on suhteellisen onnistuneita, joten LAPKO-krapula ei näy päällepäin.

Seuraava kerta Helsingissä ois 20-23.5. Sitten Savoon(ja Helsinkiin) 4-7.6. Äh, mä menen nukkumaan. Ei tässä muuta.