Latvija 3.

Joo, eipä tässä ole ollut jaksamista nettimaailmaan, kun oikeakin elämä on mukavaa. Kaikenlaista hauskaa on tapahtunut, ja kuten jotkut luulevat, en ole ollenkaan kyllästynyt elämään - mulla on vaan erilainen elämä kun se entinen ja uuteen elämään kuuluu asioita, jotka tekevät musta erilaisen ja onnellisen - ainakin tällä hetkellä. Siinä on vaan yksi huono puoli, nimittäin se että ihmisestä tulee myös itsekkäämpi. Parempi niin.

Otsikkoon. Kävin sitten Latviassa, oli oikein hauska ja pikainen reissu. Perjantaina lähdin aamulla kahdeksan laivaan Eckerölle. Laivassa tapasin kuskin, Teron, joka paljastui oikein mukavaksi matkaseuraksi. Käytiin aamupalalla rekkamiesten seisovassa pöydässä ja sitten autokannelle odottamaan lähtöä Riikaan. Tallinna-Riika -reissu sujui mallikkaasti ja aikataulussa. Olin hakemassa avaimia puoli neljä ja illaksi oli suunniteltu vielä Siltais nakts Bolderajaa (Warm night in Bolderaja) kulttuurihörhelöiden kanssa. Mukaan lähti Ance, Sintija (?), Eliina ja Rudis. Viimeisin henkilö on tai-tei-li-ja, joka ylläpitää seuraavaa blogia. Kuume alkoi sitten siellä. Kuume nousi kai kokeellisen musiikkiesityksen aikana ja tuntui, että olisi ollut jossain ihan muualla. No mies soitti thereminiä, joten ihan turha reissu se ei ollut. Tulin Brakiin Blaumanja ielalle ja etsin lääkkeitä kuumetta vastaan. Ieva ja Epp olivat kotona, joten jutustelin heidän kanssaan hetken ennen kuin nukahdin lisäsohvalle. Aamulla heräsin taas kipeänä, söin lisää lääkettä ja puin päälle. Ostin apteekista lisää lääkettä ja lähdin harhailemaan lääkehuuruissa kaupungille. Aurinko porotti mukavasti, mutta ei ollut yhtään kuuma. Kävin syömässä ja meinasin oksentaa. Ostin pari paitaa, yhteensä 5 euroa. Lisäksi ostin Balzams kreemeä (mustaabalsamia kermassa) ja chailattea ja kahvia ja keksejä stokkalta. Lopuksi menin lepäilemään Brakiin.

Seitsemältä olin sopinut tapaamisen E. Klintsin kanssa. Hän on latvialainen soitinrakentaja, joka rakentaa erinäisiä soittimia. Minulle hän oli rakentanut duudasin, eli säkkipillin. Säkkipillin hinta oli 240 Latia ja E näytti vielä kuinka soitinta huolletaan, viritetään ja säädetään. Setä oli oikein mukava ja sovimme, että tuon säkkipillin puolivuotistarkastukseen joulun aikaan. Sitten hän katsoo, onko kaikki kunnossa. Nyt pitäisi vaan enää löytää paikka missä soitella. Lauantai-iltaa vietimme georgialaisessa etnojazz-konsertissa Enrikos Pulksteniksessa, söin kyllä myös sienisalaattia (oikein hyvää oli). Lopuksi näkyi ilotulitteet, koska olihan Rigas svetki (Riian juhlat) . Aikaisin nukkumaan ja aikaisin ylös. Kipeänä on tunnetusti perkeleen ärsyttävää olla reissussa. Paluumatkalle pääsin taas Teron ja Ivandan kyydissä Tallinnaan ja lopulta laivaan. Kotona illalla oli mukavaa, olohuoneessa makoilua ja paskoja leffoja.

Mitä muuta mahtuu kuukauteen? Työtä Sanomille ja Ruskeasuon koululle, olen viransijaisena siellä 30h/vko ja tienaan yhtä paljon kuin kevään opetustyössä. Mikä pistää miettimään koulutuksen järkevyyttä... Keikkoja, paljon keikkoja. Kirjoittamista, soittamista, kavereita, kyläilyitä... Ihan mahtava elokuu. Parempi kuin vuosiin! Wilcon keikka, joka oli vuoden paras livekeikka. Mahtavat puistosäät, elokuun alku Savossa. Ajattelin myös vierailla siellä syyskuun alkupuolella. On vähän liiankin hyvä fiilis, milloinkohan täältä alas tullaan :D

Latvijaa2!!!

Kai se on jatkettava. Nyt nautin Mitava-oluen seurasta, pian saan vieraita Suomesta. Sitä ennen hiukan perjantain ja lauantain välisestä yöstä. Heräsin kuuden aikaan siihen, että naapurin vironpojat tulivat teltalle. Nukkumaanhan olin mennyt puoli neljän aikaan. Yritin pidätellä unta, mutta eihän siitä mitään tullut. Seitsemän aikaan kampesin itseni vessaan ja ruinasin oluen pojilta, jotka olivat saaneet seuraa cesisläisestä pojaasta ja liettualaisesta tytöstä. Jatkoimme rupattelua, mustaa huumoria ja juttuja parisen tuntia, kunnes elohopea kavereineen kävi unille. Pojat väittivät masturboivansa teltassa kilpaa, ja siltä se hiukan vaikuttikin... Liettualaisen ja latvialaisen seurassa joimme vielä toiset aamuoluet kymmenen aikaan ja yhdeltätoista kyettiin rannalle. Mä sain mahdollisuuden hoitaa haastatteluja iltapäivän aikana, joten kadotin ihmisiä. Näin vaikka mitä bändejä ja haastattelin kahta (Zig Zag & Dzeltenie Pastnieki). Kuuden aikaan alkoi jännitysnäytelmä johon liittyi perjantaikuski Jurgis. Tämä on salaista tietoa, joten kirjoitan sen suomeksi, ettei muut saa tietää. Jurgis oli palkattu stuntmieheksi solistille. Keikka alkoi näin. Sitten jatkuvaa tykistystä näin. Keikka oli festivaalin paras.

Myöhemmin illalla join kaljaa uusien ystävien kanssa. Juttelin erään virolaisen toimittajan kanssa ja puhuin synkkiä telttanaapureiden kanssa. Pistettiin kamat kasaan ja lähdettiin katsomaan Sinead O'Connoria. Minun tosin piti mennä pressitelttaan haastattamaan Mobya (juu kyllä kysyttiin kysymyksiä ja Moby kertoi mm. miten maailmaan tulee rauha!). Ilta loppui Mobyyn ja rannalla istuskeluun. Mainio festari oli ohi. Itse menin ajoissa nukkumaan, koska nukutti niin perkeleesti. Aamulla heräsin kahdeksan aikaan ja kävin pikasuihkussa muovihuoneessa. Sitten selvittiin liettualaisen ja Jorgenin seurassa. Aloin hiljakseen etsiä kyytiä Riikaan ja sitä ei meinannut millään löytyä. Lopulta päätin luovuttaa ja siirryin tienvarteen liftaamaan. Liftaaminen loppui pian kun bussi tuli puolityhjänä. Otettiin bussi ja nuokuttiin perille.

Kävin CiliPicassa pizzalla ja tulin asunnolle. Sammuin kuin saunanlyhty kolmen aikaan ja heräsin yhdeltä yöllä. Ripustin pyykit ja jatkoin unta. Heräsin yhdeksältä. Eilen kirjoitin reportaasin ja siivosin asunnon. Sitten kävin vanhassa kaupungissa oluella Kristiinen kanssa. Lopulta vaivauduin kotiin, ja siitä kirjoitin jo eilen.

Tänään täällä on satanut. Kävin leffassa katsomassa Hangoverin ja sushilla. Nyt tulin asunnolle ja pesin altaan, jotta joku voi kylpeä jos siltä tuntuu. Illalla luvassa lentokenttää ja vieraita. Nyt vielä yksi Mitava ja sitten aikataulu kuntoon.

Kesää

Sitä ollaan oltu töissä taas hiukkasen. Viikonloppuna yllätin itseni katsomasta niin The Souls-nimistä HYVÄÄ yhtyettä kuin myös seuraamasta amerikkalaisen jalkapallon naisten sm-sarjaa. Jännää oli. Myötähäpeä on paras urheilulaji.

Nyt tänään lastenvahtina ja hiukan kävin lounaalla Suvin kanssa. Epäreilu tämä elämä. Yliopistosta potkitaan ulos työttömäksi. Kiitos vaan.

Myöhemmin tällä viikolla: 2 päivää vielä työtä, sitten Tehosekoitin ja Juhannus Helsingissä. Jännää!

Torstai!

Aamulla huomaan nukkuneeni taas 9 tuntia. Sitä edellisenä päivänä nukuin 7 tuntiset päiväunet ja edellisenä yönä 10 tunnin unet. Onko minulla univelkaa? Jos on ollut, ei pitäisi olla enää. Lomafiilis on siis tarttunut, tästä ei ole pitkä matka nuoruuden 16tunnin yöuniin. (1:00 unille ja ylös 17:00?) .

Joka tapauksessa olen kyllä ihan nauttinut tästä puolittaisesta työelämästä. Maanantai ja tiistai oli töitä, nyt sitten tänään taas. Huomenna yliopistoa. Eilen oli vapaapäivä, jonka käytin viisaasti heräämällä kahdeltatoista, suunnistamalla suoraan puoli yhdeksi Satkariin lounaalle Auran kanssa. Satkarista matka jatkui ihan vahingossa raitiovaunukyydillä Sederholmin talolle 1809-kahvilaan, jossa tarjoiltiin maukasta manteli-porkkanakakkua. Otin kyytipojaksi raparperimehua. Kotiin tulin Makuunin kautta. Katselin Solstice kauhupätkän ja Tulikärpäsiä puutarhassa -dramaa. Nukahdin pian näiden jälkeen, luin toki Aku Ankan 75-vuotisjuhlanumeron. Nukuin 7tuntia. Heräsin hiukan ennen kymmentä katsoin uutiset, mullan alla sekä homosuomen historiaa. Viimeiseksi katsoin Frasierin. Nukahdin yhden aikaan.

Heräsin äsken eli kymmenen jälkeen. Olen syönyt rauhassa aamiaista Hesarilla ja mieleeni on tulvinut flashbäckejä viimeyön kännikeskusteluista ikkunan alta (mm. joku tyttö itki jollekin pojalle, että miksi sä käyttäydyt kuin seurusteleva mies?!)...

Aion kirjoittaa esseetä. Jos saan 4 sivua valmiiksi, puuttuu sitten enää 8 sivua artikkeleistä (á 1sivu/artikkeli) Se jos mikä on nopeaa työtä. Jos sen saisi nyt valmiiksi, niin huomenna ja lauantaina voisi keskittyä kirjoittamaan toista esseetä. Maanantaina ne kai pitäisi palauttaa, mutta sitten oisikin 10 opintopistettä rapsahtanut. Sen jälkeen 15 jäljellä.

Juhannus. Ajateltiin Tiinan kanssa jäädä Helsinkiin - pukea juhannustansseja varten ja suunnistaa Kuudennelle linjalle. Tasan viikon päästä Sampsa tulee Helsinkiin ja mennään Tavastialle katsomaan Tehosekoitinta. Aika rock juttu se. Mutta nyt sitä esseetä, että valmistuu ennen työvuoroa, joka alkaa 15.00.

Elämäni biisit

Facebookissa liikkuu note, jossa listataan elämän biisejä. Kohdallani kappaleiden luetteleminen menee niin henkilökohtaiseksi, etten voi edes ajatella listaavani facebookissa mitään sellaista. Ajattelinkin siirtää vastauksen Tiinan noteen tänne, varmuuden vuoksi. Mainitsen vain viisi kappaletta. Ne joista tulee kaikkein syvin jälki.

Kaikista tärkeimmältä laululta vaikuttaa tällä hetkellä Interpolin Leif Erikson -kappale. Erikoista syytä kappaleen tärkeydelle en osaa sanoa, se on vain noussut esiin monessa eri yhteydessä ja muistuttaa monista eri asioista elämässäni. Ensikerran kuulin sen kai vuonna 2003, ja sitten livenä 2004, 2007. Kappale on varmasti eniten soitetuimpien listalla."We'll collect those lonely parts and set them down."

Kentin Mannen i den vita hatten on toinen samanlainen. Se muistuttaa kovasti U:sta ja huhtikuusta. "En vind blåser skräp längs korridoren en sista gång, Och du & jag håller andan och håller händer i språnget, Det är inte så långt hem."

En voi käsittää miksi Päivänsäde ja Menninkäinen on niin kamala laulu. Se on ihan hirveä, enkä ymmärrä miksi siitä voi pitää.

Mutta Rautavaaran Tapsalta kyllä voisin sanoa, että Laulu on iloni ja työni on sellainen veto, että meinaa itkettää. Se kuvaa hyvin sellaisia herkkiä asioita kuten elämää ja musiikkia. Ihan parasta. "Laulain mun elämäni nuortena notkuu, kuin kesäheinä vainioilla. Sillä on rinnallaan riemunviitta ja hauskanhuntu hartioilla."

Aika tärkeä on myös Tehosekoittimen Hetken tie on kevyt. Muutin kerran takaisin kotiin jonkin reissuni päätteeksi ja iskän kanssa keskellä yötä autossa Jyväskylän kohdalla alkoi soida radiosta Hetken tie on kevyt. TS:n kanssani jakanut Laura asui jo tuolloin Jyväskylässä ja lämmin kesäilta ympäröi kaupungin. Iskä ja minä, molemmat, kuuntelimme ja lauloimme ääneen. "Ikuisuus, yksi huokaus vain. Yksi yö kuin koko elämä. Tuoksussasi keväät tuhannet. Ei etäisyys, ei vuodetkaan. Ei mikään meitä erota - Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea."

Pakko pistää vielä toinen suomalainen kappale. Tai esitetty se on kyllä englanniksi. Se ois Lemonatorin Everybody Knows. Kuunnelkaa se ja tiedätte. ;)

ja sitten jotain muuta. Olen aloittanut kesälomarahastamisen. Teen siis töitä tässä jonkin verran, nytkin olen paraikaa duunissa. Illalla aion kyllä hankkia musiikillisia elämyksiä siirtämällä itseni Porkkanamafian asialle Tavastia-klubille. Siellä soittaa Reino, Regina ja Asa jätkien kanssa. Kuulostaa siis ihan hulvattomalta illalta.

Beirut, Praha, Riika

Kesäloma. Henkinen kesäloma alkoi. Siirsin itseni luonnon helmaan kauaksi kiirestä hetkeksi. Ihan pieneksi hetkeksi vain. Koulu loppui Suvivirteen ("Siunaustaan suopi taas lämpö auringon"...) . Lapset olivat pukeutuneet parhaimpiinsa, opettajakin pukeutui uuteen Vero Modasta (!!!) hankittuun kolttuunsa. Juhlan jälkeen koulu tarjosi kuohuviiniä ja aurinko syleili maan lapsia. Söimme pitsaa opettajakollegan kanssa terassilla ja suunnistin sitten katsomaan Ristoa. Risto esiintyi pienelle joukolle auringon paisteessa ja me juotiin Jennan kanssa kuivaakin kylmemmät.

Illalla eristäydyin itsestäni, ettei pääse kärpäsiä - asioita ulos, joista ei halua sanoa. Päädyin opettajien juhlista Jennan kanssa Looseen. Koko kevään jatkuneet keskustelut elämästä jatkuivat. On ollut mukavaa lähentyä taas tuon ihmisen kanssa ja puhua kaikenlaisista asioista, vaikeistakin.

Sunnuntaina suunnistin Savoon. Saunoin ja hoidin Lakua. Laku on tossa alhaalla kuvassa. Leikkaus onnistui hyvin, Lakua lähinnä vituttaa, koska hän ei ole keittoruuan ylin ystävä. Tekis mieli normaalia ruokaa nyt viikon jälkeen ja vielä 5 viikkoa pitäisi syödä nestemäistä ravintoa. Viikon aikana laihtuminen on ollut nopeaa (4kg/vk). Mutta kehotin Lakua juomaan vaikka sitten kaakaota paljon, niin tulee edes feikkikaloreista.



Eilen palasin Helsinkiin. Suoritan kesäyliopistossa yleisen ja aikuiskasvatustieteen perusopintoja. Kävin johdantoluennolla. Onneksi loput kurssit voi tenttiä. En kyllä yhtään jaksa mitään luentokursseja enää tässä vaiheessa, varsinkaan jos oppilaille puhutaan ja jankataan samoja asioita, asioita, jotka kirjasta olisi voinut lukea parissa tunnissa.

Nyt kesällä aion tehdä jonkin verran töitä. Lähinnä Sanomille ja sitten lasten kanssa oleskelua on luvassa hiukkasen. Huomenna aloitan menemällä kummiserkun lapsen kanssa Lintsille. Vapaata aikaa on pitkästä aikaa sopivasti ja töitäkin on suhteellisesti normaalisti. Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna pakkaan laukun ja lähden viikoksi Prahaan. Aion olla ihan lomalla vaan. Heinäkuussa pari viikkoa töitä ja sitten Riikaan lomalle. Siellä olen kaksi viikkoa ja aion varmasti tavata kaikkia ihania ihmisiä. Kaikkia tärkeitä etenkin.

Elokuussa elämä on auki. Ainut varaus on Flow-festivaalille. Koska White Lies. Olisi taas oltu paikallaan 2,5 vuotta. Pitäisi kai jo lähteä johonkin. Kysymys kuuluukin, että minne?

Kesä2009

Hei kaikki, alla olevassa kuvassa on sitten ensi kesän biitsimuoti Jurmalan rannoille. Kiitos tästä kuvasta on Dienan ja Latvian kansallismuseon projekti 90-vuotiaalle Latvialle.

(c) DIENA + Latvijas Nacionalais Vestures Muzejs