Raportti

Sain punaisen pellavaisen saunahatun, seikkailen metsikössä koiran kanssa ja juon kovasti vettä (illalla sitten Southern Comfortia) ja Zenissä soi Unilehdon Valkoakaasiat.

Gradun arvosana ois vissiin cum laude approbatur. Sopii miulle oikein hyvin!

Gradusta ja valmistumisesta.

En ole oikeastaan paljonkaan puhunut siitä gradusta ja sen tekemisestä. Se kun ei ole kovin vaikeaa ollut ja oikeastaan asenteella siitä on selvitty. Joka tapauksessa, kun sen painoon lähetin viimeviikon perjantaina, tänään soitettiin aamulla, että nyt tämä olisi painossa - varmistivat vielä tiivistelmän paikkaa. Se on siis mennyt eteenpäin tänään laitokselle, tosin sen pdf-versio on jo ollut tarkistajilla maanantaista.

Ensimmäinen tarkistaja on FM/Musiikintutkimuksen laitoksen vt. assistentti Mikko Vanhasalo (omat alansa: Populaarimusiikki, musiikkianalyysi, karaoke, Turkin ja Balkanin musiikki), joka on auttanut suunnattomasti koko vuoden gradun rakentamisessa. Toinen tarkastaja on tutkija, FT Markus Mantere (Kulttuurinen musiikintutkimus, taidemusiikin etnomusikologia, musiikin filosofia), joka toimi opiskelujeni alkuvaiheessa laitoksen assistenttina. Molemmat varmasti hyviä tarkastajia gradulle.

Mitä jäi käteen? Ainakin 87 sivua paperia. Pari kopiota (yksi äidille, yksi isälle, ja mustakantisena omaan kirjahyllyyn). Runsaasti tietoa musiikin markkinoinnista, faniudesta ja itse tutkimuksen kohteesta street teamista. Kun olen maininnut graduni aiheen ihmisille, olen huomannut kahdenlaisia reaktioita. Osa ihmisistä innostuu totaalisesti "Hei mä olin mukana tekemässä sitä vuonna 2002 Lapkolle joskus Harjavallassa" tai "Mähän liityin sen amerikkalaisen bändin street teamiin viime kesänä kun oltiin New Jerseyssä". Toiset ihmiset ovat ymmällään: mitä se on, miten niin fani tekee markkinointia, eikös markkinointi ole faneille suunnattu.

Eniten minua lämmittää, että sain mainittua pari asiaa gradussa. Puhuin lyhyesti faniklubeista ja pääsin samalla mainitsemaan niin KISS Armyn kuin myös Turbojugendin. Samoin puhuin samassa lauseessa Madonnasta sekä Geenivirheestä - puhe oli MySpacesta. Graduni on siis aika tiiviisti kiinni tässä päivässä, siinä mitä nuoret tekevät. Tässä onkin se dilemma mistä eilen angstailin mm. Facebookissa ja myös ihan oikeassa elämässä.

Minusta tuntuu - siis huomaa tuntuu vain - siltä, että olen aina väärän ikäinen. Tätä tehdessä olen törmännyt fani-ilmiöön, joka tuntuu olevan voimissaan noin 18-vuotiailla. Itse olen sen ikäpyykin jo jokin aikaa sitten ylittänyt. Samaan aikaan kirjoittaessani gradua kuuntelen Hank Williamsia ja Johnny Cashia, keski-ikäisten kantria. Ja menen Flaming Sideburnsin keikalle, jossa olen ilmeisesti keski-ikäistä nuorempi. (Oli kyllä elämäni parhaita keikkoja se, MC Lååsersien MP-kellarissa). Ja sitten, noin 10-vuotta itseäni vanhemmat ihmiset tuntuvat olevan perillä musiikista, joka on hyvää.

Ole siinä sitten 25. Nythän mun pitäis olla kaikista älykkäimmilläni, luovimmillani ja hei ihan oikeasti, hedelmällisimmilläni! (No se nyt on ihan ajanhukkaa...). Ei tää kyllä nyt ihan siltä tunnu. Hankin itselleni työnkin vain siksi, että saisin rahaa (ja okei kokemustakin on ihan kiva saada). Mutta että valmis?! Mihin? Olemaan filosofian maisteri? No heheh.

Josko joku kertois mulle, että oliko tääkin etnomusikologian opiskelu ihan vaan yhteiskunnalle tehty palvelus. Mitäs mä tästä itse sain? Duunin kongressikoordinaattorina?

Jos tää ei tästä parane parin vuoden sisään, niin mää kyllä muutan sinne Tongalle. Avustajanakin työ on luovempaa.

Edit: Ainiin. On pakko sanoa, että tottakai mä olen tietoinen että fil.maist. tekee itse työnsä omilla valinnoillaan. Ja kyllä mä tässä valitsen, mm. sitä että haluanko mä tehdä 8-16 duunia loppuelämäni, vai pummailla Toogalla. Tästä on siis kyse. Edelleen. Se ei vaan mahdu mun maailmankatsomukseen, että oltas täällä vaan siirtämässä geenejä ja ylläpitämässä yhteiskuntaa.

Midnight Angels

Noniin. Joku on miettinyt, että mitä nää horiset, mutta aika totta se on. Jos vaan kasaan tulee 2000e ennen syyskuun loppua, olen New Yorkista etelään. Suunnitelma on tää:

1. Lennä NYCiin.
2. Vuokraa auto, aja autolla.
3. Pysähdy ainakin seuraavissa paikoissa: Nashville, Memphis, New Orleans, Jacksonville ja sieltä rannikkoa myöten takaisin New Yorkiin.
4. Yövy motellissa tai hostellissa.
5. Tapaa ihmisiä, käy keikalla, juo Southern Comforttia New Orleanssissa, CouchSurffaa.
6. NYCissä takaisin kävele päämäärättömästi katuja kunnes olet eksyksissä.
7. Lennä takaisin Suomeen, jos löydät lentokentälle.

Sitten se oiski siinä. Kolmen viikon survival loma, Jenna on jo mukana, muut miettivät. Voidaan me käydä kattoo joku kiva paikka matkalla, jos joku tietää jonkun... Mut uida pitää Atlantissa.

Tällä viikolla jännitetään graduasioita, eilen kuunneltiin KISSiä ja huomenna on vielä töitä. Torstai-iltaa vietetään ehkäpä Anvilin merkeissä. Perjantaina Tampereen kautta Savoon. Anttikin ois tulossa ja se täyttää ens tiistaina jo VUODEN.

Panniikki

Ja työt alkaa tänää :o

Ja huomenna on KISS.

Ja keskiviikkona on vielä Sanomilla töitä.

Ja torstaina pitäis ehkä lähtee Tampereelle.

Ja perjantaina saa Gradun painosta (?).

Ja lauantaina ne haluaa juhlia Varkaudessa.

Ja sunnuntaina pitää istua täydessä junassa takaisin kohti Helsinkiä.

Yks elämä on vaan perseestä, siksi me alettiin suunnittelemaan uutta elämää siirtämällä itsemme syyskuussa New Yorkin kautta Memphisiin, Nashvilleen ja New Orleansiin. Autossa on vielä tilaa, meitä on nyt 2 ja kuuteen osaamme laskea.

And I follow the speed in the star swept night

Oon ollu tässä töissä nyt kuus tuntia ja ehkä 4-6 asiaa tunnissa, asian hoitamiseen menee noin 10sekuntia. Aika kovaa palkkaa nää vaan maksaa tästä.

Kun ei ollut mitään tekemistä, niin päätin masentaa itseäni esim. kuuntelemalla New Dawn Fadesin noin neljä kertaa putkeen. Lisäksi oon kuunnellu Leif Eriksonia ja Pace is the Trickiä ja Pioneer to the Fallsia. Ja kaikki masentaa ihan kympillä.

Voi olla että oon vaan väsy, eilen oli rankka päivä sillai. Kävin kattoo Joy Division dokkarin (se oli parasta!) ja join jotain siideriä, kaliaa, vodkaa, pina coladaa ja kai port viiniäkin. Aamulla heräsin ysin aikaan ja lähdin sitten Maailma kylässä -festareille. Söin siellä jotain juttua, mut nojoo...

Oispa asiat helpompia ja oispa riippumaton muista ihmisistä, ne vaan lupaa, mutteivät pidä lupauksiaan.

Kaunis on kuolla joukkosi eessä

Eilisen saldo.

Kävelen asioimaan Opiskelijakirjastoon, matkalla poimin mukaani Liisiltä Dainan raha-asioita käsittelevät paperit. Kotimatkalla törmäsin M:aan. En mennytkään kotiin, vaan Tikettiin ostamaan lippuja Unilehdon ja Lokkien keikoille. Molemmat soittaa viikonloppuna Virgin Oil Co.:ssa. Tämän jälkeen kävin syömässä Hämiksellä ja heti sen jälkeen kävin kotona nappaamassa mukaan uimakamat ennen kuin lähdin kävellen Taka-Töölöön YTHS:lle. YTHS:llä tapasin fysioterapeutin, jonka kanssa laadittiin uusi saliohjelma. Käytän työnantajan tarjoamaa salietua noin kaksi kertaa viikossa, jos joku ei tiennyt vielä.

YTHS:ltä kävelin takaisin keskustaan ja kävin uimassa kilsan ja juoksemassa vedessä puoli tuntia. Uinnin jälkeen raahauduin kotiin syömään spagettia ja jauhelihakastiketta. Lihansyöjä olen ollut noin puoli vuotta. Heti kun sain syötyä juoksin Fredrikinkadun päästä päähän ja siitä vielä Armfeldintielle, jossa sijaitsee Latvian suurlähetystö. Siellä oli kevätkonsertti, jossa Sibelius-lukion oppilaat soittivat mm. Schubertia, Piazzollaa ja yllätysyllätys Pihlajamaan Sudenkorennon!

Konsertin jälkeen siirryimme Tarun kanssa Dainan kevättussinjshiin Kahvila Ursulaan, jonne saapui myös Jarre. Päätimme yhden asian ja puhuimme Latviasta. Meri on aika kaunis näin alkukesästä. Viileähkö ilta, joten olimme sisäterassilla. Yhden oluen juotuamme lähdettiin kohti kotia, minä annoin raitiovaunujen päättää mihin menisin. 3B vie Kaivopuistosta Fredan ja Bulevardin kulmaan ja 3T lähemmäs kotia Luonnontieteelliselle museolle, joka muuten juuri avautui. 3B saapui ensin, joten matkasin läpi Eiran ja Punavuoren päättyen siihen sopivaan kohtaan. Koska kello oli paljon ja tarvitsin vielä jotain kaupasta tälle päivälle pistäydyin espanjalaisten teinien kansoittamaan K-marketiin, joka on auki 23:00. Ostettuani kookosmaitopurkin (aion tehdä soijapala-kasvis-kookosmaitokastiketta). Päätin mennä lepuuttamaan hermoja yhteen baariin. Join siellä kaksi Carlsbergiä ja yhden Crowmoorin ja seurustelin sivistyneesti itä-Euroopasta, lähinnä Neuvostoliitosta, näistä yhteyksistä tuttujen henkilöiden kanssa. Lisäksi päivitin kalenterini uuteen uskoon ja kuuntelin hyvää musiikkia ja pistin muistiin Mesmer-Oton pyytämiä faktoja Baltiasta.

Lopulta pääsin kotiin, kello oli 23.00 ja luin sähköpostit, Aku Ankan ja nukuin aika hyvin 12 tuntia.

Tänään on vain töitä tossa parin tunnin päästä, pitäis tehdä se kastike ja grikit eikun tattarit valmiiksi sitä rupeamaa varten. Tänään luvassa myös kuntosalitreeni uudella ohjelmalla sen työn jälkeen. Saas nähdä mitä tästä tulee.

Huomenna Unilehto + töitä, lauantaina Joy Division -dokkari (1 ylimääräinen lippu 14.30 näytökseen, kysele) ja illalla Damn Seagulls ja Somerot varmaan kyläilemässä. Lisäksi vois sanoa, että jotenkin ilmiömäisen hyvin menee. No se on kesä, se on alkanut nyt. Ja varsinkin kun kesätöiden alku aikaistui viikolla, eli ensiviikon maanantaina luuhaan päivät Kalevankadulla, erään firman tiloissa.

Ja taas mennään.

Meille tulee uusi kämppis. Hän on mieshenkilö, ikää 26-vuotta ja ammattina arkkitehti, paitsi kuten me kaikki: ei varmaan osaa vielä päättää ollako se miksi on kouluttautunut, joten on hakenut ensivuodeksi TAIKkiin.

Gradu menee muuten vihdoin painoon. Ensiviikolla saan arvosanan ja paperitkin painetaan. Koulusta muuten sen verran, että jokaisen suoritetun kokonaisuuden arvosanaksi on nyt pistetty 4. Paitsi Latvian kielen ja kulttuurin, joka on 3 - koska en osaa kieliä. Ja asteikkohan on 1-5. Olen erittäin tyytyväinen.

Pihlajavodka maistuu nannalta, ensiviikonloppuna on Damn Seagullsin keikka pitkästä aikaa ja Unilehtokin julkaisee huomennna levynsä. Lisäksi bo-nuk-se-na Sigur Rosin keikkaliput tulevat huomenna myyntiin. Arvatkee kuka ostaa! Niin siis vain, jos on rahaa :D

Mitään muuta ei oo. Töitä jonkin verran, ja kuhan toi on ohi, niin alkaa sitten ne työt. Kesäviikonloput on jo pistetty kiinni. Ohan sitä tekemistä.