Pitkästä aikaa

Nyt olen valmis. Syksy on mennyt nopeasti töitä tehden ja siitä myöskin nauttien. Samaan aikaan olen projektina pitänyt uuden työn hankkimista. Viime kuun puolivälissä sain puhelun Tallinnasta, työkyselyni erääseen firmaan tuotti tulosta ja minut pyydettiin haastatteluun, ilman että lähetin edes työhakemusta. Työ tärppäsi ja huomenna matkustan etelään erääseen rakkaaseen kaupunkiin: pakkaukset ovat tehtynä ja nyt odotan vain autoa. Riika odottaa minua synkkänä, mutta kamalan kauniina. Oma asunto on kaverin oma, mutta vuokralla ainakin nyt vuoden.

Tässä välissä ehti tapahtua myös muuta. Rakas mummoni, Kyllikki, siirtyi ajasta ikuisuuteen jo menneiden rakkaiden joukkoon. Hautajaiset ovat puolentoista viikon päästä, ja silloin on ensimmäinen käyntini Riiasta Savoon.

Viime viikonlopun vietin poissa Suomesta, Berliinissä Annetten luona. Söin hyviä falafelejä ja ranskalaista ruokaa, join viiniä ja olutta. Lopulta piti palata mahdottoman hienosta kaupungista taas yhteen kauniiseen sateisen harmaaseen Helsinkiin. Tämä on viimeinen iltani Helsingissä ja aion sen tuhlata saunomiseen ja oluelle. Huomenna elämässä on taas jotain uutta jännittävää ja lopulta näkyy taas uusi aika. Kaikille muistutuksena, että asiat voivat olla jännempiä ja positiivisempia kun itse antaa positiivisuuden tulla paikalle. Tämä on kaikki mitä opin viime viikonloppuna Berliinissä.