Minä kuulen kun maa kääntyy akselillaan

Niin.

Tänään ensimmäistä kertaa eräs oppilas suuttui minulle. Hän on aina äänessä, enemmän kuin minä ja minua pidetään tiukkana. En olekaan se mukava opettaja, jolle voi jutella mitä haluaa, joka viihdyttää tunnilla samalla kuin opettaa. Milloin tästä tällainen tuli? Aluksi koetin olla se opettaja, joka halusin. Sitten huomasin, että tuon luokan kanssa ei voi olla se opettaja. Päivät käyvät raskaiksi ollessa jotain, mitä ei halua.

Sain kuitenkin aikaan parin seuraavan viikon musiikin tunnit ja viritin kanteleet D-duuriin. Saadaanpa iloisempia lauluja.

Oma elämä on sitten sammunut työn tultua kuvioihin. Harrastan kyllä kerran viikossa uintia ja kerran viikossa muskaria, mutta siihen se jääkin. Keikalle ei jaksa ja baariin ei viitsi edes, kun aamut kuitenkin on vaikeita. Tai haluaisin tehdä asioita, mutta iltapäivällä, ennen kuin aurinko laskee. Oikeastaan kaikki on hyvin. Luen paljon, suunnittelen jatko-opiskeluja (kolmas tutkimussuunnitelmaraakile menossa). Vaikeinta tässä on päättää, mikä aihe kiinnostaisi enemmän. Toki minua kiinnostavat musiikin uudet ilmiöt, mutta myös Baltian kansanmusiikki ja äänimaisemat. On aika vaikeaa päättää.

Mailasin viikonloppuna Ieva B.:lle ja kyselin tietoa säkkipillistä. Hinta on n. 375-400 euroa ja tämän kevään aikana minusta tulee onnellinen latvialaisen säkkipillin omistaja. Lupaan, että en hätyytä kenenkään hermoja liikaa ainakaan sillä ihanalla äänellä.

Tänään tulee Pasila. Sen avulla selviän huomisen.