Kuinka monta maata olet nähnyt?

Mää kuuntelen kotona Ultra Brata, kirjoitin tänään kradua hetken ja sain sinne kaksi hienoa taulukkoa. Sivumäärä kohisten lisääntyy ja minä nautin säästä. Sisätilat alkavat olla minunkaltaiselleni liian lämpimiä, olen avannut kevääksi ikkunan, niskaan vetää, mutta ilma on keskustan raikas.

Kävin iltapäiväsiiderillä Riikan ja May-Helenin kanssa, otin yhden omenan ja yhden puolukan. Molemmat olivat hyviä, puhuimme musiikkimaailmasta ja pikkulintu-baarista. Lisäksi olen selannut Lathropin ja Pettigrewn mielenkiintoista kirjaa This Business of Music Marketing and Promotion. Siellä puhutaan järkevästi musiikin tuotteistamisprosesseista ja markkinointisuunnitelmista. Ainut miinus koko kirjassa on sen vanhentuneisuus: käsi ylös kuinka moni osti musiikkia (tai laittomasti latasi) netistä?

Väitetään, että cd:t kuolevat ja jäljelle jää keräily-LP ja digitaalisesti pakatut tiedostot. Minä en suostu ostamaan elotonta mp3:sta, koska saan saman tunnelmalla ja laittamalla sen levyn soittimeen. Sori vaan, en tuu mukaan tähän kehitykseen. Joku on myös esittänyt väittämän, että kohta musiikista ei enää makseta mitään - siis albumeista, vaan kaikki ottaa haluamansa ilmaiseksi netistä. Rahat tulisivat tällöin oheistuotteista (Kellä on jonkin bändin paita? Beatles-kello oli myös komea...) ja sponsoreilta (kenen kiertueella sponssina oli Vans, kenen Dr. Pepper?). Lisäksi, valitettavasti, rahat otettaisiin livekeikoista. Toisinsanoen, festariliput noussevat Suomessakin useisiin satoihin ja Rolling Stonesin viidettä lähtökiertuetta pääsee katsomaan sitten sillä parilla sadalla.

Joten, sovitaanko, että sääkin vielä maksat siitä musiikista, niin meidän elinaikana ei päädytä siihen, että musiikkia saa livenä katsoa vain rikkaimmat.

Tästä tuli mieleen yksi mieletön keikka kerran Tavastialla. Se oli joskus syksyllä 2001. Olin muuttanut Helsinkiin ja siellä soitti Ultra Bra, oli muuten niiden viimeinen keikka... Toinen hulvaton retki oli kerran Kuopioon, olin yksin autolla liikenteessä, vuosi oli varmaan 2002, alkukevät/lopputalvi -- Henkassa soitti ylläribändinä Tehosekoitin. Sekin oli aika lämminhenkistä ja muutoinkin.... Hehkeää.

Ensimmäinen baarikeikkani oli kuitenkin vuonna 1997. Olin yhdeksännellä luokalla ja kävelimme saatuine lippuinemme Kaisan kanssa suoraan Rock Cafeeseen katsomaan Don Huonoja. Se oli maagista, kun ikääkin oli vasta 15 vuotta.

Minä olen nähnyt 15 maata. Vasta.

Menen lukemaan nyt suihkuun, sitten akuankat lukuun ja lopuksi Auran kanssa yksille... Looseen.